Moni taloyhtiö päättää teettää kuntokartoituksen vasta silloin, kun jokin ongelma on jo näkyvissä. Katto vuotaa, sisäilmasta tulee valituksia tai rakenteista löytyy kosteutta. Käytännössä suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin silloin, kun rakennuksen kunto selvitetään ennen kuin ongelmat ehtivät aiheuttaa vaurioita.
Uudenmaan Kuntokartoituksen kokemuksen mukaan merkittävä osa korjaushankkeista liittyy rakenteisiin, joiden riskit ovat olleet tiedossa rakennusalalla jo pitkään. Silti niitä löytyy edelleen taloyhtiöistä ja kiinteistöistä, joissa niiden olemassaoloon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Valesokkeli – näkymätön riski maanrajassa
Valesokkeli on yksi tunnetuimmista suomalaisista riskirakenteista. Rakenteessa ulkoseinän puurakenteet voivat sijaita hyvin lähellä maanpintaa tai jopa sen alapuolella. Tällöin kosteusrasitus voi vuosien kuluessa aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista.
Valesokkelin ongelma on sen huomaamattomuus. Rakennus voi näyttää ulospäin täysin terveeltä, vaikka rakenteiden sisällä olisi jo pitkälle edennyttä vaurioitumista. Usein ensimmäiset merkit havaitaan vasta silloin, kun korjaustarve on jo merkittävä.
Kuntokartoituksen avulla voidaan tunnistaa valesokkelirakenteet, arvioida niiden riskitasoa ja tarvittaessa suositella tarkempia tutkimuksia.
Tasakatto – toimiva rakenne, kun sitä seurataan
Tasakatot herättävät usein voimakkaita mielipiteitä. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ja kunnossapidetty tasakatto voi toimia vuosikymmeniä ilman ongelmia. Haaste syntyy silloin, kun rakenteiden ikääntymistä ei seurata tai vedenpoisto ei toimi suunnitellusti. Pienetkin puutteet voivat pitkällä aikavälillä johtaa kosteusvaurioihin, jotka jäävät piiloon yläpohjarakenteisiin.
Monissa 1980–1990-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä alkuperäiset vesikaterakenteet ovat jo siinä iässä, että niiden kunto kannattaa arvioida suunnitelmallisesti. Kuntokartoitus antaa hyvän lähtökohdan tulevien korjaustarpeiden ennakointiin.
Ongelma ei ole itse rakenne vaan tiedon puute
Rakennusalalla puhutaan paljon riskirakenteista, mutta todellisuudessa suurin riski on usein tiedon puute. Taloyhtiö ei välttämättä tiedä, mitä rakenteita rakennuksessa on käytetty, missä kunnossa ne ovat tai milloin korjauksiin tulisi varautua. Tällöin päätöksenteko perustuu helposti oletuksiin tai yksittäisiin havaintoihin kokonaiskuvan sijaan. Juuri tässä kuntokartoituksen suurin hyöty näkyy. Sen tarkoituksena ei ole etsiä ongelmia väkisin, vaan muodostaa mahdollisimman realistinen kokonaiskuva rakennuksen teknisestä tilanteesta.
Miksi ongelmat löytyvät liian myöhään?
Yleisin syy on yksinkertainen: rakennus näyttää ulospäin hyvältä.
Taloyhtiön hallituksella on usein lukuisia muitakin asioita hoidettavanaan, eikä rakennuksen kunnon selvittäminen tunnu kiireelliseltä ennen kuin jotain tapahtuu. Samalla monet rakenteelliset riskit kehittyvät hitaasti vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana.
Kun ongelma lopulta tulee näkyviin, on korjaus usein huomattavasti kalliimpi kuin tilanteessa, jossa riski olisi tunnistettu ajoissa.
Kuntokartoitus auttaa ennakoimaan
Kuntokartoituksen tarkoituksena on tunnistaa rakennuksen vahvuudet, heikkoudet ja tulevat korjaustarpeet ennen kuin ne muuttuvat kiireellisiksi ongelmiksi.
Erityisesti 1980–2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä kuntokartoitus tarjoaa hallitukselle arvokasta tietoa rakennuksen teknisestä kunnosta, tulevista investoinneista ja mahdollisista riskirakenteista. Samalla se luo perustan pitkäjänteiselle kunnossapidolle ja auttaa välttämään juuri niitä ikäviä yllätyksiä, jotka löytyvät liian usein liian myöhään.
Soita tai laita meille viestiä, jutellaan teidän tilanteestanne!